Jäähyllä Tyler Bird

No huhhuh, kukapa olisi uskonut että joskus vielä olisi minkäänlaista sivua nimeltään Jäähyaitio ja haastattelua jonka titteli alkaisi "Jäähyllä" -sanalla... on se elämä ihmeellistä.

Jukka-sedälle tuli perjantaisena aamuna sellainen fiilis, että tänään voisi syödä maittavan lounaan. Sellaisen lounaan, josta Jäähyaition Joey - tuo legendaarinen kokki ja ravintoekspertti- olisi kateellinen.

Mutta eihän tulokas vielä tiedä kaikkia kylän parhaita ruokapaikkoja joten puhelinta kouraan ja kaunista - ei kun siis hyvää -lounasseuralaista kartoittamaan.

Ruokailuseuralaiseksi tänään löytyikin mukava nuori herrasmies nimeltään Tyler Bird. Tämä hyväliikkeinen nuori puolustaja sai viime kaudella ansaittua mainetta ja kunniaa voittamalla SJHL-liigan jäähypörssin.

Tasoltaan SJHL on aika samaa kastia A:n SM:n kanssa (ja ei, en todellakaan käytä nimitystä Nuorten SM). Birdiä oli tullut "scoutattua" kesäliigassa pariin kertaan pojassa on jääkiekkoilijan aineksia olemassa ilman tuntuvaa jäähyilyäkin.

No niin, nyt kun safkat on tullut tilattua niin kerrohan suomalaisille faneillesi minkä ikäisenä aloitit pelaamaan lätkää ja kuka oli suurin esikuvasi?

- Olin ehkä siinä neljän ikäinen kun aloitin pelaamaan ja mun suosikkipelaaja oli aina Saku Koivu.

PFFFFTTT!!! Nyt nuoleskelet ja pahasti!

- I SWEAR TO GOD! Olin pienestä asti Sakun fani ja kun hänellä oli terveyden kanssa ongelmia minun sukulaismieheni ja entinen Montrealin pelaaja Bill Hicke oli menossa Montrealiin ja hän vei Sakulle piirtämäni kortin. Bill kertoi antaneensa kortin Sakulle. Onkohan Sakulla se kortti vielä jossain tallessa?

- Meni kyllä päivä pilalle aikoinaan kun Saku sitten joutui siirtymään Anaheimiin.

Olitko joskus ammoisina aikoina kiekkohistoriaasi Sakun kaltainen playmaker?

- Pelasin itse asiassa sentterinä jonkin aikaa. Muutama vuosi sitten pelasin jengissä jossa puolustajamme olivat suoraan sanottuna ihan perseestä joten pyysin koutsia peluuttamaan minua puolustajana. En sitten tiedä onko se minunkaan pelaaminen aina niin ruusuisen näköistä. Välillä edelleen mietin että ihmettä mä teen kiekolla kun sen joskus saan lapaani.

Mites toi myllyttämispolitiikka. Ensimmäinen mylly, jaksatko muistaa vai onko tullut liikaa iskuja päähän?

- Ihan ensimmäisiä räpellyksiä en muista. Ehkä sellainen neljä vuotta sitten otin ekan kunnon myllyni, vastassa oli itse asiassa todella hyvä kaverini ja se oli aika hyvä tasuri. Meillä oli vielä ristikot ja se sai ekana mun kypärän revittyä pois. Siitä meni sitten hermo ja jotenkin väänsin kaverin kypärän ympäri sen pään niin, että korva-aukosta pilkotti sen nenä. Löin sitten kaverin nenää muutaman kerran ja hillothan siinä lensi.

Olet käynyt myös WHL-leireillä, mutta ilmeisestikään siellä ei tullut leikittyä schwarzeneggeria?

- Parilla leirillä tuli käytyä vaikka minua ei koskaan varattukaan WHL:ään. On jäänyt kyllä vähän kaivelemaan, että Swift Current Broncosin leirillä en ottanut edes yhtä myllyä. Se leiri meni hyvin ja pelit menivät hyvin ja ehkä siinä olisi ollut paikka näyttää että en pelkää ketään tai mitään. No, se oli ja meni.

En vain voi ymmärtää miten voit elää itsesi kanssa kun olet kahdesti tapellut Devon McMullenia vastaan. Suomessa tällaisesta käytöksestä olisi huolissaan jo koko kansa eduskuntaa myöten.

- HAH HAH! McMullen on käynyt itse asiassa mun kimppuun kahdesti, ei ole edes haastanut reilusti. Ihme hyypiö.

Miten selität sitten ottelut jotka käytiin vuonna 2012 tammikuun 1. päivänä ja helmikuun 17. päivä - molemmissa otteluissa tappelit kaksi kertaa. Saitko edes unta pelien jälkeen vai menikö yöt katsellessa My Little Ponya netistä?

- Nukuin todella makeasti ja hyvin. Tuo tammikuun matsi oli oikeastaan tosi hauska, otin pari myllyä ja Yorktonin fanit todella vihasivat minua entistäkin enemmän.

Kuninkaita on monenlaisia ja olet nyt siis legendaarisen SJHL:n jäähykuningas. Näkyykö tämä treffikutsujen määrässä?

- Joskus näkyy, joskus ei. Hyvä jos sillä on jotain vaikutusta, sillä en ainakaan maaleillani saa naisia kiinnostumaan. Kahden kauden aikana olen tehnyt vain kaksi maalia.

Mitä siis teet jos saat kiekon? Tiedätkö edes mikä kiekko on?

- Jos saan kiekon niin haluan siitä heti eroon. Tai sitten hakkaan sen mailallani palasiksi.

Jospa nyt kysyisin ihan oikeasti vakavammin vielä tähän loppuun, että mitkä ovat tavoitteesi ensi kaudella ja sen jälkeen?

- Tämä on viimeinen kauteni juniorina. Toivottavasti voin ottaa enemmän vastuuta hyökkäyspelistä kuin aiemmin ja ehkä niitä jäähyminuutteja ei tarvitse enää niin paljon ottaa plakkariin, antaa nuorempien riehua kentällä. Mutta jos joku haluaa kokeilla, niin en varmasti peräänny.

- Olisi hienoa saada joskus pelata ammattilaisena edes muutaman vuoden. Ehkäpä se voisi tapahtua vaikka Suomessa. Siellä on kuulemma kauniita tyttöjä paljon ja Duudsonitkin ovat sieltä. Ei varmasti huonompi maa elämän ja jääkiekon kannalta.

Kiitos vain nuorelle herra Birdille ja anteeksi lukijoille, meni taas riman yli(!!!) niin pirun komeasti tämäkin vakavahenkinen kirjoitelma.

Hyvää viikonloppua Suomeen ja paljon terveisiä halien ja pusujen kera tällä kertaa vaikkapa Melalle, Öffelle, Segulle, FST-Emmalle, Tapsa-Sedälle, Lady E:lle ja Savon Sieni Servicelle.

P.S. eliteprospects-sivuston ilmoittamat mitat eivät kyllä ole lähellekään totuudenmukaisia monsieur Birdin kohdalla... kaveri on ehkä 25cm pidempi kuin siellä ilmoitettu 155cm -.-